Terveyttä yrteistä ja kasvivoimasta – tunnetko luontoäidin apteekin tarjonnan?

Yrttejä on hyödynnetty jo vuosituhansien ajan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Luonnon herätessä kevääseen, yrtit ja ravintokasvit versovat niityille ja viherpeukaloiden ikkunalaudoille. Oikein käytettynä yrtit toimivat luonnollisena lääkkeenä ja energiatasoa kohottavana ravintolisänä.

Luonnonantimista tutuimpiin kuuluvat keväällä ilostuttava voikukka, joka on varsinainen vitamiinipakkaus ja raudan lähde. Läpi kesän kukoistava nokkonen puolestaan on yksi arvokkaimmista luonnon yrteistämme. Sen C-vitamiinipitoisuus on viisinkertainen appelsiiniin nähden ja kaloriarvo vastaa perunaa.

Jos viljely tuntuu keräilyä luontevammalta, voi kotiin perustaa oman ruukkupuutarhan erilaisille ravintokasveille. Nopeasti versovan vehnänoraan hyvää tekevät vaikutukset saivat alkuvuodesta tunnustusta, kun se valittiin Suomen vuoden 2014 rohdoskasviksi. Myös silmien terveyttä edistävä vesikrassi ja muun muassa anti-allergeenisia ominaisuuksia omaava persilja onnistuvat hyvin ruukkuolosuhteissa.

Yrttien tasapainottava voima

Biokemisti FT Timo Lehto Terranovalta tuntee hyvin yrttien ja ravintokasvien voiman.

– Yrttien sisältämä klorofylli, eli lehtivihreä on kuin kasvien verta, joka sisältää erittäin paljon tehoaineita. Lisäksi yrtit kehittävät runsaasti suoja-aineita erilaisia ulkopuolisia uhkia, kuten kylmyyttä, auringonvaloa, hyönteisiä, sienitauteja ja bakteereja vastaan. Lehtivihreästä ja suoja-aineista on lääkinnällistä hyötyä ihmisille, Lehto kertoo.

Yrtit kannattaa ottaa osaksi ruokavaliota, sillä ne sisältävät runsaasti vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita maistuvassa muodossa. Lehdon mukaan yrteistä on myös apua tehoaineiden imeytymisessä ja elimistön yleisen tasapainon ylläpitämisessä.

– Ruoansulatusongelmista kärsiviä voi saada helpotusta yhdistämällä ruokavalioon yleisesti siedettyjä ja vatsan toimintaa avustavia yrttejä, joiden avulla saadaan rakennettua ihanteellinen ympäristö suolistoon.

Suoliston ongelmia helpottavia ruuansulatusyrttejä ovat esim. fenkolin siemen, inkivääri, latva-artisokka, kardemumma, kamomilla, kuminan siemen ja aniksen siemen.

Yrttivalmisteet sopivat kiireiselle

Mikäli tuoreyrttien käyttäminen arjessa – keräämisestä tai kasvattamisesta puhumattakaan – tuntuu vaivalloiselta, ovat yrttivalmisteet oiva piristysruiske ruokavalioon. Markkinoilla on useita ravintolisiä, joissa yrttien luonnollinen voima on saatu käyttöön erilaisina jauheina, pillereinä ja puristeina.

– Kannattaa tutkia valmisteita ja valita sellainen, jossa yrtit on tuorepakastekuivattu, eli kylmäkuivattu nestemäisen typen avulla -196° C lämpötilassa. Tuorepakastekuivausta hyödyntävissä valmisteissa, toisin kuin pelkästään kuivaamalla saaduissa jauheissa ja pillereissä, yrttien ravinteet ja suoja-aineet on saatu käyttöön lähes alkuperäisessä muodossaan, Lehto vinkkaa.

Terveyttä ja hyvinvointia kevääseen: yrttien ABC

Nokkonen sisältää runsaasti rautaa, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja piitä. Voidaan käyttää mausteena keitoissa tai juoda teenä. Jauheena erinomainen smoothie-juomiin. Nokkosta ei saa kerätä kompostien läheltä, koska se kerää itseensä helposti nitraatteja.

Voikukan tuoreet lehdet ovat erinomaisia salaateissa, ja ne sisältävät runsaasti betakaroteenia, C-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia ja rautaa.
Vehnänoras on todellista superruokaa. Tuoreessa vehnänoraksessa on runsaasti proteiineja, hiilihydraatteja, kuituja sekä A-, B-, C- ja E-vitamiineja. Lisäksi kasvin lehtivihreä on hyvä magnesiumin lähde.

Persilja sisältää paljon C-vitamiinia, rautaa ja betakaroteenia. Lisäksi persiljassa on diureettisesti vaikuttavia aineita, jotka edistävät ylimääräisen nesteen poistumista kehosta. Hitaasti itävä persilja vaatii kärsivällisyyttä.

Pinaatti on itseasiassa vihannes, joka on erityisen tunnettu runsaasta rautapitoisuudestaan. Tämä Kippari-Kallen eväs sisältää myös runsaasti kaliumia, magnesiumia, foolihappoa ja emäksisyyttä lisäävää lehtivihreää.

Vesikrassi on yksi vanhimpia lehdellisiä yrttikasveja. Runsaan C-vitamiinipitoisuutensa ansiosta sitä on käytetty jo 1500- ja 1600-luvuilla keripukin ehkäisyyn ja hoitoon. Vesikrassissa on myös runsaasti rautaa, magnesiumia, kalsiumia ja betakaroteenia.